Efektipigmenttien säihkyvä maailma

Artikkeli

Efektipigmentit lisäävät materiaaliin väritehosteita, kuten laajan väriavaruuden, säihkyn, kiillon tai tekstuurin. Ne jaetaan metalliefektipigmentteihin ja helmiäispigmentteihin.

Pigmentit  ovat hienojakoisia kiinteitä jauheita, jotka eivät liukene  käytettyyn sideaineeseen tai reagoi sen kanssa kemiallisesti.  Pigmentit ovat muodoltaan pallomaisia, neulamaisia tai kuutiomaisia. Niitä käytetään materiaalien värjäykseen, mutta lisäksi ne voivat tarjota materiaalille korroosionestoa sekä magneettisia, sähköisiä tai sähkömagneettisia ominaisuuksia. Pigmenttejä käytetään maaleissa, pinnoitteissa, muoveissa, painoväreissä, rakennusmateriaaleissa, keraamisissa tuotteissa, lasissa, emalissa ja kosmeettisissa valmisteissa. 

Pigmentit luokitellaan suhteessa niiden vuorovaikutukseen valon kanssa. Tärkeimmät luokat ovat:

  • valkoiset pigmentit
  • värilliset pigmentit
  • mustat pigmentit
  • efektipigmentit

Kaikkia edellä mainittuja pigmenttejä käytetään niiden luontaisen värintuottokyvyn ansiosta.

Efektipigmentit lisäävät materiaaliin väritehosteita, kuten laajan väriavaruuden, säihkyn, kiillon tai tekstuurin. Ne jaetaan metalliefektipigmentteihin ja helmiäispigmentteihin. Termiä "kiiltopigmentit" käytetään usein samassa yhteydessä, koska lähes kaikki efektipigmentit tarjoavat kiiltäviä vaikutuksia käytännön sovelluksissa. Kiiltopigmentit koostuvat pääasiassa levymäisistä hiukkasista, jotka asettuvat applikaatiossa helposti samansuuntaisesti rinnakkain. Tämä johtaa luontaiseen kiiltoon, joka on seurausta valon heijastumisesta pigmenttilevyjen sileästä pinnasta.

Metalliefektipigmentit ovat kiiltäviä pigmenttejä, jotka koostuvat vain metallisista hiukkasista. Sovelluksissa, joissa pigmenttilevyt asettuvat samansuuntaisesti, lopputulos jäljittelee aitoa metallipintaa. Helmiäispigmentit ovat kiiltäviä pigmenttejä, jotka koostuvat läpinäkyvistä tai puoliläpäisevistä metallioksideista tai muista materiaaleista, joilla on korkea valontaitekerroin. Käytettäessä helmiäispigmenttejä yhdensuuntaisesti saadaan aikaan useista heijastuksista muodostuva luonnollinen helmiäiskiilto. Helmiäispigmenttejä, jotka heijastavat valon taittumisen synnyttämiä uusia värejä, kutsutaan myös häiriöpigmenteiksi (Interference pigments), sillä niiden väri muodostuu kokonaan tai pääasiassa valon heijastuman häiriöstä.

Viime vuosina on kehitetty erilaisia ​​uusia läpinäkyvien materiaalien lastuista koostuvia pigmenttejä. Nämä pigmentit syntyvät valon erilaisista heijastumista, mutta niillä ei ole helmiäiselle ominaista kiiltoa. Lisäksi on kehitetty läpinäkymättömistä lastuista koostuvia häiriöpigmenttejä. Nämä uudet pigmenttiryhmät ovat tehneet pigmenttien luokittelusta monimutkaista ja johtanut uuden “erikoisefektipigmentit” luokan luontiin. Tähän luokkaan sisältyvät kaikki lastumaiset efektipigmentit, joita ei voida luokitella metalliefektipigmentteihin. Näitä ovat helmiäspigmentit sekä läpinäkyvät että läpinäkymättömät häiriöpigmentit riippumatta niiden koostumuksesta.

Erikoisefektipigmentit ovat luonnollisia tai synteettisiä pigmenttejä, joille on tunnusomaista korkea kiilto, kirkkaus ja värien kirjo. Ne muodostuvat optisesti ohuista kalvoista. Visuaalinen vaikutelma syntyy heijastumien ja valon taittumisen seurauksena yksi- ja monikerroksisista pigmenteistä. Luonnossa vastaava valoilmiö ei rajoitu ainoastaan helmiin ja simpukoihin vaan se on havaittavissa myös lintujen sulkapeitteissä, kalojen suomuissa, jalokivissä, mineraaleissa ja hyönteisten kuorilla. Luonnonhelmien kiiltoa analysoivat optiset  perustutkimukset ovat osoittaneet, että säihkyvät värit ovat peräisin bio-mineralisoinnin tuloksena syntyneistä kerrostuneista ja strukturoiduista biopolymeereistä.

Valkoisten, värillisten ja mustien pigmenttien partikkelien halkaisijat ovat tyypillisesti 0,1 - 1μm. Tämä käsittää näkyvän valon aallonpituusalueen. Joillakin hiilimustan pigmenteillä halkaisija voi olla jopa alle 0,1μm. Efektipigmenttien hiukkaskoko vaihtelee pääasiassa 5 - 100μm välillä, mutta joissakin tapauksissa myös näiden arvojen yläpuolella. Tämän vuoksi efektipigmenttien keskimääräinen pigmenttilastujen halkaisija on huomattavasti suurempi kuin näkyvän valon aallonpituus. Pigmenttilastujen paksuus on pienin poikkeuksin tyypillisesti alle 1 μm, joka häiritsee näkyvää valoa.

Valkoiset, värilliset ja mustat pigmentit ovat yleensä epäsäännöllisen muotoisia ja ovat pääasiassa vuorovaikutuksessa valon kanssa seuraavasti:

  • Valkoiset pigmentit: Pigmenttihiukkaset hajottavat niihin osuvan valon tasaisesti kaikkiin suuntiin.
  • Värilliset pigmentit: Pigmenttihiukkaset absorboivat tiettyjä näkyvän valon aallonpituuksia ja hajottavat jäljellä olevat aallonpituudet väristä riippuen.
  • Mustat pigmentit: Pigmenttihiukkaset absorboivat kaikki näkyvän valon aallonpituudet
  • Metalliefektipigmentit koostuvat ohuista läpinäkymättömistä metallilevyistä (pääasiassa alumiinista), jotka heijastavat kaiken niihin osuvan valon yhteen suuntaan. Pigmenttihiukkaset toimivat kuten pienet peilit, jotka heijastavat valon tasaiselta pinnalta suoraan takaisin.
  • Läpinäkyvät häiriöhelmiäispigmentit heijastavat valikoivasti osan valosta, joka osuu suoraan sileälle pigmenttilastupinnalle. Valon toinen osa menee läpinäkyviin hiukkasiin ja heijastuu osittain joko pigmenttien sisällä oleviin rajapintoihin tai lastujen pohjaan. Sisältä heijastuva valo saa aikaan uusia heijastuksia vierekkäisten pigmenttien pinnalla. Valon ja optisen limittäisyyden aikaansaama osittainen heijastus luo häiriöilmiöitä, jotka yhdessä useiden sisäisten heijastusten kanssa johtavat helmiäispigmenteille tyypilliseen ulkonäköön.

Helmiäispigmenteillä voidaan jäljitellä luonnon helmien kiiltoa, kun pigmentti- ja maalikerrosrakenne valitaan oikein. Helmet ja helmiäiset koostuvat useista vaihtelevista läpinäkyvistä kerroksista, joilla on eri taitekerroin. Niissä on usein paljon suurempia sivuttaisia ​​ulottuvuuksia kuin helmiäispigmenteissä. Kerrokset koostuvat kalsiumkarbonaatista (CaCO3), jolla on suhteellisen korkea taitekerroin sekä proteiineista, joiden taitekerroin on suhteellisen pieni. Helmissä, helmiäisessä ja helmiäispigmenteissä havaittavat optiset vaikutukset syntyvän vastaavanlaisista valonsäteiden heijastuman häiriöistä valon heijastuessa osittain eri kerroksista.

Erot vierekkäisten ohuiden kerrosten taitekertoimissa, erityisesti pigmenttikerrosten ja ympäröivän väliaineen välillä, ovat edellytys kaikille häiriövaikutuksista aiheutuville säihkyville väreille. Tällaiset vaikutukset ovat tuttuja myös ilman ja öljykalvon tai öljykalvon ja vesipinnan välisillä pinnoilla. Samanlaisia ​​taitekertoimen eroja saadaan syntymään käytettäessä vaihtelevia levitysjärjestelmiä, eri paksuisia kerroksia ja eri taitekertoimen omaavia pigmenttejä sisältäviä lakkoja, maaleja ja muoveja. Lopputulokseen, syntyvän heijastuksen sävyyn ja vaikutukseen, voidaan vaikuttaa pigmenttilastujen suunnalla, valittavilla optisilla periaatteilla, valmistustavalla, käytettävillä efektipigmenteillä, niiden ominaisuuksilla ja tyypeillä sekä eri kerroksien kerrospaksuudella.

Algol Chemicalsin pigmenttiportfolio pitää sisällään hiilimustan, titaanidioksidin ja laajan rautaoksidivalikoiman, mutta myös helmiäispigmenttejä ja metalliefektipigmenttejä. Kaikki portfoliomme tuotteet ovat korkealaatuisia ja ne ovat peräisin vastuullisilta ja tarkkaan valituilta kumppaneiltamme ympäri maailman.

 
Tagit:  Kiinnitysaineet Maalit Muovit