Tekstiilien ympäristöjalanjälki
Tekstiiliteollisuus on maailman vanhin kulutustavaroiden valmistusala. Se on monipuolinen ja heterogeeninen ala, joka kattaa koko tuotantoketjun luonnollisten ja kemiallisten kuitujen hyödyntämisestä lopputuotteisiin, kuten vaatteisiin, taloustavaroihin ja teollisuustekstiileihin.
Transaktiomäärissä mitattuna tekstiili- ja vaatetusteollisuus edustaa maailman toiseksi suurinta taloudellista toimintaa (helmikuussa 2018 439,1 miljardia dollaria) ja sen osuus kaikesta maailman viennistä on 5 prosenttia (2016).
Tekstiiliteollisuuden merkitys Euroopassa on laskenut viimeisen sadan vuoden aikana ja nykyään suurin osa tekstiileistä ja vaatteista valmistetaan Aasiassa, erityisesti Kiinassa ja Intiassa. Tästä huolimatta tekstiiliteollisuus on edelleen tärkeä osa Euroopan teollisuutta. Vuoden 2013 talouden rakennetietojen mukaan Euroopassa oli 185 000 tekstiiliteollisuusyritystä, jotka työllistivät 1,7 miljoonaa ihmistä ja niiden liikevaihto on 166 miljardia euroa. Tekstiili- ja vaatetusala kattaa noin 3 % kokonaistuotannon lisäarvosta ja 6 % koko Euroopan kokonaistuotannosta.
Tekstiiliteollisuus kytkeytyy voimakkaasti moniin ympäristö-, yhteiskunta- ja hallinnollisiin aiheisiin. Viime vuosikymmeninä valmistajien ja vähittäiskauppiaiden ponnistelut ovat keskittyneet pääasiassa tekstiilien sosiaalisten näkökohtien parantamiseen esim. oikeudenmukaisten työolojen luomiseen, sosiaalisten normien asettamiseen, vähimmäispalkkojen määrittämiseen, työturvallisuuden varmistamiseen, lapsi- ja pakkotyön kieltämiseen jne.
Vuosien mittaan huomio on yhä kasvavassa määrin kiinnittynyt myös tekstiilien ympäristövaikutuksiin. EIPROn tutkimuksen mukaan pelkästään vaatteet vastaavat 2-10% EU:n alueen elinkaari ympäristövaikutuksista, ollen neljännellä sijalla ruoan ja juomien, kuljetusten ja asumisen jälkeen. Tekstiilien ympäristövaikutus vaihtelee merkittävästi riippuen, mistä kuidusta vaate on valmistettu. Yleisesti ottaen ympäristövaikutukset pitävät sisällään:
Energiankulutus, kasvihuonepäästöt, ravinteiden valuminen (johtavat rehevöitymiseen) ja tekstiilien pesun ja värjäyksen aiheuttama ekotoksisuus (veden lämmitys ja pesuaineet); energiankulutus, resurssien hupeneminen ja kasvihuonepäästöt, jotka syntyvät synteettisten kuitujen ( polyesteri tai nailoni) käsittelyssä käytettäessä fossiilisia polttoaineita, huomattava veden käyttö, lannoitteiden, torjunta-aineiden ja rikkakasvien torjunta-aineiden toksisuus, energiankulutus ja kasvihuonekaasupäästöt, jotka liittyvät lannoitevalmistukseen ja kuitukasvien tuotantoon (esim. puuvilla) tarvittaviin kastelujärjestelmiin; veden kulutus, myrkyllisyys, ongelmajäte ja jätevedet, mukaan lukien esikäsittelykemikaalit, väriaineet ja päällysteet.
Kaikki toimitusketjun toimijat ovat tärkeässä asemassa tekstiilituotteiden ympäristöjalanjäljen pienentämisessä. Tärkeä rooli on tekstiilien tuottajilla, jotka voivat vaikuttaa syntyvään ympäristörasitukseen kuitutuotannon, värjäyksen, painatuksen ja viimeistelyn aikana. Merkittävä rooli on kuitenkin myös kuluttajilla, jotka voivat vaikuttaa ympäristövaikutuksiin tuotteen käyttövaiheen aikana. Esimerkiksi suurin osa puuvilla T-paidan elinkaaren aikana käytetystä energiasta kulutetaan oston jälkeen pestäessä vaate toistuvasti korkeassa lämpötilassa ja kuivatettaessa vaate kuivausrummussa. Arvioiden mukaan EU-alueen kuluttajat kuluttavat vuosittain jopa 6,4 miljoonaa tonnia tekstiilejä. Tätä taustaa vasten on kehitetty ja kehitetään parhaillaan useita vapaaehtoisia aloitteita tekstiilien, erityisesti puuvillan ja polyesterin, ympäristöjalanjäljen vähentämiseksi. Kauppiaiden panostus tekstiilien kestävyyden parantamiseksi on merkittävää.
Archroma, Algol Chemicalsin tekstiilien ominaisuuksia parantavien tuotteiden ja tekstiilivärien toimittaja, on kehittänyt oman ohjelmansa nimeltä ONE WAY. Ohjelma auttaa tehtaita ja tuotemerkkien omistajia kehittämään innovatiivisia, ekologisesti ja taloudellisesti kestävämpiä tekstiilituotteita. Archroman perimmäisenä tavoitteena on tarjota nopea, mitattavissa oleva ja luotettava lähestymistapa kemiallisten tuotteiden ja prosessiratkaisujen valintaan. ONE WAY -metodologia ottaa hyvin järjestelmällisen lähestymistavan kemikaalien ja tuotantoprosessien valintaan.
